Ydinaseiden kauttakulku Suomessa – Tie turvaan vai maalitauluksi?
Moraalisesti ydinaseiden hyväksyminen on kestämätöntä. On irvokasta, että Alexander Stubb ja Petteri Orpo puhuvat näistä aseista teknisinä suorituskykyinä, vaikka kyse on laitteista, joiden ainoa funktio on totaalinen tuho. Vasemmistolainen turvallisuusajattelu lähtee siitä, että turvallisuutta ei voi rakentaa muiden epävarmuuden ja siviilien joukkotuhon varaan. Suomen pitäisi olla valtio, joka allekirjoittaa YK:n ydinasekieltosopimuksen (TPNW) ja vaatii riisuntaa, eikä valtio, joka raivaa tietä maailmanlopun välineille.
Turvallisuuspoliittisesti hallituksen harkinta on vaarallista hutilointia. Hallituspuolueet perustelevat ydinpelotetta ”uskottavalla suojalla”, mutta todellisuudessa ydinaseiden kauttakulku ja mahdollinen sijoittelu tekevät Suomesta ensisijaisen kohteen missä tahansa eskalaatiossa. Oikeisto uskoo, että pelote tuo vakautta, mutta historiasta tiedämme, että varustautuminen ja ydinaseiden tuominen uusille alueille vain lisäävät jännitystä ja vahingonlaukaisun riskiä. Aito turvallisuus syntyy jännityksen lieventämisestä (de-eskalaatio), ei siitä, että osallistumme maailman vaarallisimpaan kilpavarusteluun.
Demokratian kannalta tilanne on hälyttävä. Suurimmat turvallisuuspoliittiset linjaukset valmistellaan vaiteliaisuuden verhon takana, ja ministeri Antti Häkkäsen kuulemiset valiokunnissa vaikuttavat enemmänkin muodollisuudelta kuin todelliselta parlamentaariselta keskustelulta. Kun päätökset tuodaan julkisuuteen vasta niiden ollessa valmiita, kansalaisilta viedään mahdollisuus vaikuttaa maansa kohtaloon.
Suomen on valittava toinen tie. Sen sijaan, että hallitus myy maaperämme ydinsodan pelikentäksi, meidän on vaadittava Pohjolaa ydinaseettomaksi vyöhykkeeksi. Turvallisuutemme on sijoitettava aktiiviseen diplomatiaan, rauhanvälitykseen ja globaalin eriarvoisuuden vähentämiseen – ne ovat ainoita kestäviä tapoja ehkäistä sotia.
Jos hallitus kuitenkin etenee harkinnasta päätöksiin, tarvitaan radikaalia vastarintaa. Tällä tarkoitan massiivista, väkivallatonta kansalaistottelemattomuutta. Ammattiyhdistysliikkeen ja satamatyöntekijöiden on oltava valmiita poliittisiin lakkoihin ja saartoihin, joilla estetään sotateollisuuden ja ydinaseiden liikkuminen. Meidän on muodostettava ihmisketjuja satamiin ja rajoille osoittamaan, että Suomen kansa ei suostu ydintuhon osalliseksi. Rauha ei ole odottamista, se on tekoja.
Ylen tiedot: Hallitus harkitsee ydinaseiden kauttakulun rajoitusten purkamista