Vasemmistoliitto vahvassa nousussa Ylen tuoreessa mittauksessa ja hallituksen linja saa kovaa arvostelua

04.12.2025
Ylen joulukuun 2025 puoluekannatusmittaus toi mukanaan selkeän sykäyksen Suomen poliittiseen keskusteluun. Vasemmistoliitto on kasvattanut kannatustaan 10,2 prosenttiin ja on tutkimuksen selvästi suurin nousija. Nousu tulee aikana, jolloin monet suomalaiset kokevat epävarmuutta toimeentulostaan ja suhtautuvat kriittisesti hallituksen ajamiin politiikkatoimiin, joiden koetaan osuvan kipeimmin jo valmiiksi heikoimmassa asemassa oleviin. Vasemmistoliiton kannatuksen vahvistuminen kertoo ainakin kahdesta asiasta. Yhtäältä puolueen oma poliittinen viesti puhuttelee yhä laajempaa joukkoa. Toisaalta monien mielestä nykyinen hallitus on valinnut linjan, joka heikentää arkea ja turvallisuutta tilanteessa, jossa ihmiset kaipaavat päinvastoin vakautta ja tukea.

Ylen tutkimuksen mukaan SDP jatkaa suurimpana puolueena, mutta sen kannatus on laskussa. Kokoomuksen ja perussuomalaisten kannatus on myös hieman pudonnut. Samaan aikaan Vasemmistoliitto, vihreät ja keskusta ovat tehneet nousua. Vasemmistoliiton kohdalla kasvu on kuitenkin poikkeuksellisen voimakasta ja erottuu selkeänä viestinä siitä, että moni suomalainen etsii vaihtoehtoa hallituksen koville leikkauksille ja sosiaaliturvaa heikentäville uudistuksille.

Vasemmistoliiton kasvava suosio ei ole sattumaa. Puolue on viime kuukausina puhunut yhä painokkaammin ihmisarvosta, turvallisesta arjesta ja siitä, miten yhteiskunnan tulee kohdella jäseniään silloinkin kun talous on tiukoilla. Puolueen viesti perustarpeiden turvaamisesta ja kaikkien ihmisten tasavertaisesta kohtelusta on löytänyt otollisen yleisön aikana, jolloin moni kokee, että nykyinen hallitus ei pidä heistä huolta. Hallituksen politiikka on herättänyt kritiikkiä jopa niiden keskuudessa, jotka eivät perinteisesti ole kokeneet itseään vasemmistolaisiksi.

Erityisesti sosiaaliturvan kiristykset, asumistuen leikkaukset ja työttömyysturvan ankarammat ehdot ovat luoneet ilmapiirin, jossa monet pienituloiset kokevat tulleensa hylätyiksi. Kun samaan aikaan hallitus on puhunut työlinjan vahvistamisesta ja julkisen talouden vakauttamisesta, käytännön päätökset ovat kohdistuneet toistuvasti niihin, joilla ei yksinkertaisesti ole mahdollisuutta joustaa. Yhteiskunnan heikoimmista on tullut säästöpolitiikan maksumiehiä ja se on herättänyt perusteltua suuttumusta.

Vasemmistoliitto on asettunut selkeästi vastavoimaksi hallituksen ajamalle politiikalle. Puolueen johdon mukaan Suomea ei voi rakentaa mallilla, jossa taloudelliset heilahdukset tasapainotetaan kaikkein köyhimpien kustannuksella. Puolue on korostanut, että poliittiset päätökset ovat aina arvovalintoja. Se tarkoittaa sitä, että hallitus olisi voinut valita toisin. Hallitus olisi voinut tehdä veroratkaisuja, jotka kohdistuvat enemmän suurituloisiin tai yrityksiin. Se olisi voinut jättää tekemättä päätöksiä, jotka heikentävät asumisturvaa ja lisäävät painetta kaikkein pienituloisimpien perheiden arkeen. Hallitus olisi voinut priorisoida hyvinvointia kapean ideologisen talouslinjan sijaan.

 


Arjen vaikeutuminen näkyy jo nyt monissa kunnissa ja kaupungeissa. Sosiaalitoimen kuormitus on kasvanut, ja järjestöt raportoivat lisääntyneistä yhteydenotoista ihmisiltä, jotka eivät enää tiedä miten selviävät. Ruoka-avun tarve on nousussa ja velkaantuminen on kasvanut. Nämä ovat selviä merkkejä siitä, että hallituksen valitsema linja ei ole ollut realistinen eikä vastuullinen. Se on ollut puhtaasti ideologinen linjaus, jonka kustannukset kaatuvat ihmisten päälle tavalla, jota on vaikea perustella.

Vasemmistoliiton mukaan Suomen tulee olla maa, jossa perusoikeudet eivät ole riippuvaisia taloussykleistä. Puolue korostaa, että kriiseihin voidaan ja pitää vastata vakavasti, mutta vakavuus ei tarkoita kurittamista. Vakavuus tarkoittaa oikeudenmukaisia päätöksiä, joiden vaikutukset arvioidaan huolellisesti ja joiden kohteina eivät ole ne, jotka jo valmiiksi kantavat arjen raskaimmat taak­at. Tästä näkökulmasta puolueen kannatuksen nousu on myös viesti laajemmalti siitä, että ihmiset haluavat politiikkaa, jossa empatiasta ei tingitä.

Samaan aikaan hallituksen kritiikki ei perustu vain yksittäisiin leikkauksiin. Laajempana huolena on ollut se, että hallitus on useissa kysymyksissä näyttänyt unohtavan yhteiskunnan kokonaisuuden ja sivuuttavan asiantuntijoiden varoitukset. Esimerkiksi sosiaaliturvaan kohdistuneet muutokset ovat toistuvasti saaneet tutkimuslaitoksilta ja järjestöiltä arvion, jonka mukaan uudistukset lisäävät köyhyyttä ja eriarvoisuutta. Hallitus on kuitenkin jatkanut valittua linjaa. Tämä on nakertanut luottamusta ja luonut tunteen siitä, ettei hallitus kuuntele niitä, joiden parissa seuraukset näkyvät kaikkein konkreettisimmin.

Tämän taustan valossa Vasemmistoliiton nousu ei ole vain tilastollinen yksityiskohta. Se on laajempi poliittinen signaali ja viesti siitä, että Suomessa on kasvanut tyytymättömyys nykyiseen hallituspolitiikkaan. Puolueen vaihtoehtoisen linjan suosio kertoo halusta rakentaa yhteiskuntaa, joka ei käännä selkäänsä heikoimmille. Jos tämä kehitys jatkuu, Suomen poliittinen kartta voi olla merkittävästi erinäköinen kohti vuoden 2027 eduskuntavaaleja edetessä.

Share