Suomen ulkopolitiikan suunta: Onko Nato-jäsenyys tehnyt meistä suurvallan pelinappulan?
On tullut aika arvioida kriittisesti Suomen asemaa ja pohtia, miten voimme palauttaa itsenäisen päätäntävallan ohi suurvaltojen etujen.
Nato-jäsenyys ja riippuvuus Yhdysvalloista
Natoon liittyminen markkinoitiin meille lopullisena turvallisuusratkaisuna. Todellisuudessa se on tehnyt Suomesta syvästi riippuvaisen Yhdysvaltojen poliittisista suhdanteista. Kun olemme osa suurta sotilasliittoa, olemme samalla sidottuja sen johtovaltion tavoitteisiin, jotka eivät aina kohtaa Suomen etua.
Donald Trumpin kausi ja Yhdysvaltain muuttunut linja osoittavat, että suurvalta asettaa aina omat kaupalliset ja poliittiset etunsa ensin. Uhkaukset tulleista ja liittolaisten painostaminen kertovat karua kieltä: pieni maa on vaarassa päätyä vain pelinappulaksi suuremmassa strategiassa. Meidän on uskallettava avata keskustelu siitä, onko Nato-jäsenyys pitkällä aikavälillä Suomelle paras ratkaisu vai olisiko meidän viisaampaa hakeutua takaisin kohti sotilaallista liittoutumattomuutta.
Diplomatia ja "Helsinki-henki" takaisin kunniaan
Suomi oli vuosikymmenet tunnettu siltojen rakentajana. Vuoden 1975 ETYK-kokous ja niin sanottu Helsingin henki osoittivat, että Suomi voi olla kokoaan suurempi toimija pysymällä suurvaltojen välisen vastakkainasettelun ulkopuolella. Tämä rooli on nyt vaarassa hävitä.
Aktiivinen diplomatia tarkoittaa kykyä keskustella kaikkien kanssa. Vaikka Ukrainan sota on saatava loppumaan ja siviilien kärsimys pysäyttää heti, kestävä rauha vaatii diplomatiaa. Meidän on ymmärrettävä naapurimaamme Venäjän turvallisuushuolet ja haettava tasapainoa, joka takaa vakauden koko Pohjois-Eurooppaan. Rauha ei synny vain varustautumalla, vaan rakentamalla luottamusta.
Pohjoismainen yhteistyö vaihtoehtona suurvalloille
Sen sijaan, että nojaamme kaukaisiin suurvaltoihin, Suomen tulisi tiivistää yhteistyötä muiden Pohjoismaiden ja puolueettomuutta arvostavien maiden, kuten Itävallan ja Irlannin, kanssa. Vahva pohjoismainen liittouma voisi toimia omana, itsenäisenä voimana.
Tämä vaatii myös teknologista ja taloudellista riippumattomuutta. Meidän on panostettava omaan osaamiseemme, jotta emme ole riippuvaisia amerikkalaisista jättiyhtiöistä tai niiden sanelusta. Itsenäinen maa tarvitsee omat työkalunsa – niin digitaalisesti kuin sotilaallisestikin.
Arktinen rauha on säilytettävä
Pohjoiset alueet ovat muuttumassa suurvaltojen kilpajuoksun kohteeksi. Jos Suomi on tiukasti osa toista blokkia, meistä tulee automaattisesti kohde ja etulinja. Meidän on vaadittava arktisen alueen säilyttämistä rauhan ja tutkimuksen vyöhykkeenä. Emme saa sallia pohjoisen luonnon ja turvallisuuden uhraamista suurvaltojen valtataistelulle.
Vaatimus suunnanmuutoksesta: Suomi kuuluu suomalaisille
Suomi ei saa olla kenenkään vasallivaltio. Meidän on lakattava pelkäämästä Washingtonin mielipiteitä ja alettava asettaa Suomen kansallinen etu ja vakaus etusijalle. On aika aloittaa rohkea keskustelu Natosta irtautumisesta ja paluusta maaksi, joka hallitsee itse omaa kohtaloaan.
Poliittisen johdon on uskallettava katsoa totuutta silmiin ja kysyttävä:
Olemmeko todella turvassa, jos olemme luovuttaneet avaimet omaan turvallisuuteemme suurvallalle, jonka arvot ja tavoitteet voivat muuttua hetkessä – ja olemmeko valmiita kantamaan seuraukset, kun pelinappulaa liikutetaan meidän tahtomme vastaisesti?