SAK:n kysely paljastaa työpaikkojen osaamisvajeen – aikuiskoulutustuen lakkauttaminen oli Orpon hallitukselta virhe
Ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:n luottamushenkilökysely nostaa pöydälle luvut, joita ei voi ohittaa. Yli puolet suomalaisista työpaikoista pyörii tällä hetkellä sellaisten ihmisten voimin, jotka tarvitsevat välitöntä lisäkoulutusta selvitäkseen nykyisistä työtehtävistään. Tämä ei ole vain yhden ikäluokan tai tietyn alan ongelma. Osaamisvaje koskettaa tasaisesti koko työvoimaa nuorista tulokkaista aina kokeneisiin konkareihin.
Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen ja Orpon hallituksen leikkaukset osuvat työntekijän selkänahkaan
Kaikesta huolimatta tilanne on tehty työntekijöille tietoisesti mahdottomaksi. Samaan aikaan, kun SAK:n data todistaa historian suurinta tarvetta koulutukselle, Petteri Orpon ja Riikka Purran johtama hallitus ajaa kylmää ja äärimmäisen lyhytnäköistä politiikkaa. Hallituksen päätös lakkauttaa aikuiskoulutustuki ja leikata rajusti ammatillisesta koulutuksesta on suora hyökkäys työntekijöiden turvaverkkoja vastaan.
Aikuiskoulutustuki oli monelle suorittavan portaan työntekijälle ainoa reaalinen keino päivittää osaamistaan tai vaihtaa alaa ilman, että perhe joutuu velkakierteeseen. Kun hallitus vei tämän mahdollisuuden ja samaan aikaan kurjisti ammattikoulujen rahoitusta, se jätti työntekijät yksin historiallisen suuren teknologisen murroksen keskellä. Tällainen leikkauspolitiikka ei ole pelkästään epäoikeudenmukaista, vaan se on myös taloudellisesti typerää maassa, jonka pitäisi kilpailla korkealla osaamisella.
Tekoälyn tuottavuusloikka valuu omistajille – työnantajan vastuu loistaa poissaolollaan
Tässä pelissä on kyse myös puhtaasta valta-asetelmasta ja luokkayhteiskunnan uusista jakolinjoista. Tekoälyn ja uusien järjestelmien tuoma tuottavuuden kasvu valuu tällä hetkellä suoraan yritysten omistavalle luokalle suurempina pääomatuloina ja osinkoina. Samaan aikaan muutoksen vaatima henkinen ja ajallinen joustavuus sälytetään kokonaan työntekijän harteille.
Työpaikoilla suurin este uuden oppimiselle on jatkuva kiire ja resurssipula. Koulutukselle ei yksinkertaisesti anneta työajalla tilaa tai budjettia. Kun työnantaja sitten tarjoaa jotain, se on liian usein pelkkää pintapuolista verkkokurssien klikkailua, joka pitäisi suorittaa kaiken muun työn ohessa – tai pahimmillaan omalla vapaa-ajalla. Tilanne on kestämätön: työnantaja käärii teknologian hyödyt, mutta työntekijä kantaa riskin ja tekee palkatonta työtä pysyäkseen mukana.
Ratkaisuna lakisääteinen koulutusvelvoite ja luottamusmiesten veto-oikeus
Tämä kehitys on pysäytettävä, ja työnantajat on laitettava vihdoin vastuuseen. Työntekijöiden kouluttaminen muuttuvassa maailmassa ei ole mikään työnantajan hyväntahtoinen lahja tai ekstraetu, vaan sen on oltava velvollisuus. Oppimisen täytyy tapahtua aina palkallisella työajalla, ja sen on oltava kunnollista, käytännönläheistä opetusta pelkän ruudun tuijottamisen sijaan.
Pelkät kauniit puheet eivät enää auta, vaan tarvitsemme konkreettisia lakimuutoksia:
- Lakisääteinen koulutusvelvoite yrityksille: Yritysten liikevaihdosta tai työajasta on lailla korvamerkittävä tietty prosenttiosuus henkilöstön todelliseen osaamisen kehittämiseen.
- Luottamusmiehille veto-oikeus: Työpaikkojen luottamushenkilöille on annettava vahvemmat juridiset työkalut ja veto-oikeus vaatia ja hylätä koulutussuunnitelmia. He tietävät arjen todellisen tilanteen parhaiten.
Suomi ei voi pärjätä tulevaisuudessa sillä, että puolet työvoimasta uuvutetaan ja jätetään teknologisen kehityksen jalkoihin samalla, kun hallitus ja työnantajat pesevät kätensä vastuusta. Työväen osaaminen on tämän maan suurin voimavara. Nyt on aika vaatia, että työn tuottavuudesta jaettavat miljardit käytetään niihin ihmisiin, jotka ne eurot omalla työllään ja jaksamisellaan tekevät.