Rokotekattavuus laskee Suomessa: mitä tapahtuu kun laumasuoja murtuu

Rokottamatta jättäminen ei vaikuta vain omaan lapseen. Se vaarantaa lapset, jotka ovat liian pieniä saada rokotetta, sekä ne, joiden elimistö ei siedä sitä terveydellisistä syistä. Heidän suojansa riippuu siitä, että muut ovat rokotettu. Tuhkarokolta suojaavan rokotuksen kattavuuden pitäisi olla vähintään 95 prosenttia, jotta yksittäiset tautitapaukset eivät johtaisi epidemioihin. Kattavuus on laskenut jo kolmena vuonna peräkkäin. 
 

Rokotevastaisuus ei synny ilman syytä. Se kasvaa epäluottamuksesta. Epäluottamus taas kasvaa siellä, missä ihmisillä ei ole aikaa saada kunnollista tietoa ja tukea. Neuvoloilla ei ole resursseja käydä rauhassa läpi vanhempien kysymyksiä. Kun julkinen terveydenhuolto ei pysty vastaamaan, sosiaalisen median väärät väitteet täyttävät tilan.

Rokotekriittiset verkostot toimivat aktiivisesti ja organisoidusti verkossa. Vastaavaa järjestelmällistä työtä ei tehdä oikean tiedon levittämiseksi. Hallituksen pitäisi rahoittaa terveysvalistusta nykyistä huomattavasti enemmän, jotta väärä tieto ei täytä sitä tilaa, jonka julkinen terveydenhuolto jättää tyhjäksi.

Korjaus vaatii kolme asiaa. Neuvoloille on annettava riittävästi aikaa ja henkilöstöä kohdata vanhemmat kunnolla. Terveysvalistukseen on investoitava sen sijaan, että se jätetään sattuman varaan. Ja verkossa leviävään väärään tietoon on vastattava järjestelmällisesti.

Rokotteet suojaavat kaikkia. Se edellyttää, että yhteiskunta pitää huolen siitä, että tieto kulkee ja palvelut toimivat.