Péter Magyar voitti Unkarin vaalit – Onko Orbánin jälkeinen aika aito muutos vai paluu vanhaan?
Péter Magyar ei ole mikään puhdasoppinen uudistaja, vaan entinen Orbánin hallinnon sisäpiiriläinen. Hän toimi vuosia vallan keskiössä ja jätti laivan vasta, kun puolueen sisäinen skandaali lasten hyväksikäytön peittelystä tuli julki. Kun Magyar nyt väittää, ettei Unkarissa ole enää kyse oikeistosta tai vasemmistosta vaan ainoastaan diktatuurin ja demokratian välisestä kamppailusta, hän tekee tietoisen valinnan: hän sivuuttaa tavallisten työntekijöiden arjen ongelmat.
Mitä "yhteisen asian" korostaminen peittää?
Kun poliitikko sanoo, ettei oikeistoa tai vasemmistoa enää ole, hän samalla väittää, ettei eri ihmisryhmien välillä ole ristiriitoja. Todellisuudessa yhteiskunnassa on aina kyse siitä, kenen puolella valtio on: tukeeko se suuryrityksiä ja rikkaita omistajia vai tavallisia työntekijöitä, kuten sairaanhoitajia, opettajia ja tehdastyöläisiä.
Magyarin puhe kaikkien yhteisestä edusta hämärtää tämän vastakkainasettelun. Jos talouden rakenteisiin ei kosketa, vallanvaihto tarkoittaa vain sitä, että hallinto on jatkossa rehellisempää, mutta työntekijän asema ja palkkaus pysyvät yhtä heikkoina. Tämä on tuttua populismia: luodaan kuva yhtenäisestä kansasta, jotta vaatimukset paremmista työehdoista tai oikeudenmukaisemmasta palkasta saadaan kuulostamaan toissijaisilta.
Markkinoiden valta julkisissa palveluissa
Ei ole sattumaa, että EU:n johtajat juhlivat Magyarin voittoa. Hänen puolueensa kuuluu Euroopan kansanpuolueeseen (EPP), joka uskoo vahvasti markkinoiden vapauteen. Tämä tarkoittaa, että terveydenhuolto ja koulutus nähdään pikemminkin tehokkuutta tavoittelevina yrityksinä kuin kaikille kuuluvina perusoikeuksina.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vaikka Magyar lupaa korjata Orbánin raunioittamat palvelut, hän saattaa tehdä sen yksityistämällä niitä tai leikkaamalla kuluja "tehokkuuden" nimissä. Unkarin uudesta parlamentista puuttuu nyt kokonaan voima, joka vaatisi hyvinvointivaltion rakentamista verovaroin tai työntekijöiden oikeuksien vahvistamista. Magyar haluaa toimivamman ja vähemmän korruptoituneen version entisestä, mutta hän ei ole muuttamassa sitä, kenen ehdoilla taloutta pyöritetään.
Kahdella tuolilla istuminen Venäjä-suhteessa
Myös Magyarin suhtautuminen Venäjään herättää kysymyksiä. Vaikka hän lopettaisi Putinin avoimen mielistelyn, hän on ilmoittanut, että Unkari luopuisi venäläisestä energiasta vasta vuonna 2035. Se on kymmenen vuotta myöhemmin kuin muu Eurooppa on tavoitellut.
Tämä osoittaa halua istua kahdella tuolilla samanaikaisesti: Magyar haluaa olla osa länttä ja nauttia EU-tuista, mutta samalla hän pitää kiinni omista eduistaan tavalla, joka jarruttaa Euroopan yhteistä rintamaa. Myös Magyarin puolueen varovainen ja jopa vastahakoinen suhtautuminen Ukrainan tukemiseen osoittaa, ettei Orbánin tilalle ole tullut täysin uutta suuntaa.
Normaali ei riitä pienituloisille
Unkarin pienituloiset perheet joutuivat vaaleissa valitsemaan kovan yksinvallan ja maltillisemman oikeistolaisuuden välillä. Orbánin poistuminen on suuri helpotus ja antaa maalle mahdollisuuden palata oikeusvaltioiden joukkoon, mikä on välttämätön alku. Mutta muutos on aito vain, jos se näkyy tavallisen ihmisen elämässä.
Jos Magyar palauttaa vain hallinnon siisteyden, mutta jättää työläiset ja sairaanhoitajat edelleen oman onnensa nojaan, yhteiskunnan syvät ongelmat eivät katoa. Pelkkä paluu "normaaliin" eli säädylliseen oikeistopolitiikkaan on Unkarin kansalle aivan liian vähän.