Orpon-Purran hallituksen leikkaukset ajavat nuoria rikollisuuteen – rangaistusten koventaminen ei auta
Jos haluamme oikeasti lopettaa nuorten rikokset ja katkaista jengiytymisen, meidän täytyy puuttua siihen, miksi nuoret voivat pahoin. Turvallinen arki ei synny vankiloilla vaan siitä, että jokaisella nuorella on tulevaisuus.
Miksi nuoret tekevät rikoksia? Syynä on köyhyys ja syrjäytyminen
Suurin osa suomalaisista nuorista voi hyvin, eikä tee koskaan rikoksia. Ongelmat ovat kuitenkin kasautuneet rajusti pienelle joukolle. Tutkimukset osoittavat selvästi, että vakavan nuorisorikollisuuden taustalla on melkein aina perheen köyhyyttä, mielenterveysongelmia, hylkäämisen kokemuksia ja rankkaa koulukiusaamista.
Kun nuori kokee, ettei hänellä ole paikkaa tässä yhteiskunnassa, hän hakee hyväksyntää sieltä mistä saa – usein huonosta seurasta. Orpon-Purran hallituksen ajama rangaistusten kiristäminen on pelkkää populistista huutopolitiikkaa, joka puree vasta silloin, kun rikos on jo tapahtunut. Se hoitaa oireita mutta jättää itse sairauden parantamatta. Kovat tuomiot eivät poista sitä epätoivoa, joka ajaa nuoren kadulle.
Hallituksen sakset iskevät nuorten turvaverkkoihin
Orpon ja Purran hallitus tekee tietoisia luokkapoliittisia valintoja. Samalla kun rikkaille annetaan veronkevennyksiä, kaikkein köyhimmiltä perheiltä leikataan. Asumistuen ja työttömyysturvan rajut leikkaukset ajavat tuhansia uusia lapsiperheitä köyhyysrajan alapuolelle. Lapsuusajan köyhyys taas on suora kasvualusta syrjäytymiselle ja nuorten pahoinvoinnille.
Tämän lisäksi hallitus leikkaa ammatillisesta koulutuksesta, järjestöiltä ja nuorisotyöstä. Nuorisotilat, koulukuraattorit ja matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut ovat juuri niitä paikkoja, jotka pitävät nuoret kiinni turvallisessa arjessa. Kun nämä palvelut ajetaan alas valtion säästöjen varjolla, hallitus itse repii rikki nuorten turvaverkot. Se on käsittämättömän lyhytnäköistä politiikkaa. Nyt säästetyt eurot maksetaan tulevaisuudessa moninkertaisina poliisikuluina ja murentuneena turvallisuutena.
Miten nuorisorikollisuus estetään? Ratkaisu on rahoitus kuntiin
Rikoksia tekevä nuori tarvitsee nopeaa ja moniammatillista apua. Suomessa on hyviä kokemuksia esimerkiksi Ankkuri-toiminnasta, jossa poliisi, sosiaalityöntekijä ja nuorisotyöntekijä kohtaavat nuoren yhdessä. Tämä työ valuu kuitenkin hukkaan, jos kunnissa ja hyvinvointialueilla ei ole rahaa eikä työntekijöitä.
Kauniit puheet nuorten auttamisesta eivät auta mitään, jos kouluissa ei ole tarpeeksi aikuisia ja sosiaalitoimen jonot ovat kuukausien mittaiset. Resurssit on saatava sinne, missä nuoret viettävät aikaansa eli kouluihin, nuorisotiloille ja harrastuksiin. Se vaatii valtiolta rahaa ja tahtoa, ei leikkauslistoja.
Oikeudenmukainen yhteiskunta on parasta turvallisuuspolitikkaa
Turvallinen Suomi ei synny siitä, että rakennamme ympärillemme korkeampia muureja tai lukitsemme nuoria helpommin telkien taakse. Turvallisuus syntyy siitä, että yhteiskunta pitää kaikista huolta. Kun nuorella on turvallinen koti, toimiva koulu ja kokemus siitä, että hänellä on merkitystä, tarve tehdä rikoksia katoaa.
Eriarvoisuuden pysäyttäminen ja köyhyyden torjuminen eivät ole mitään pehmeitä toiveita, vaan ne ovat kovaa ja tehokasta turvallisuuspolitiikkaa. Vain varmistamalla jokaiselle nuorelle tasa-arvoiset lähtökohdat elämään voimme taata turvallisen tulevaisuuden meille kaikille. Nykyisen hallituksen on aika herätä ja lopettaa nuorten tulevaisuudesta leikkaaminen.