Orpon ja Purran leikkauslista on ideologinen valinta – kriisin lasku lankeaa köyhille
Suomen Pankin ennusteen mukaan talous kasvaa tänä vuonna vaivaiset 0,6 prosenttia, ja työttömyysaste on kivunnut jo yli kymmenen prosentin. Joka kymmenes työtätekevä on vailla työtä juuri nyt, kun hallitus tekee perusturvasta entistä vaikeammin saavutettavaa ja tarveharkintaista. Kriisin pitäisi olla syy lopettaa leikkaaminen, ei perustelu köyhien kyykyttämiselle.
Energian hinnannousu on luokkakysymys, joka iskee säälimättä ruokakauppaan, lämmitykseen ja työmatkoihin. Se ei horjuta niitä, joilla on varaa sähköautoon tai maalämpöön, vaan iskee suoraan vuokralaiseen, jonka lämmityskulut nousevat välittömästi. Se iskee yksinhuoltajaan, joka ajaa vanhalla dieselillä töihin julkisen liikenteen puuttuessa, ja toimeentulotuen saajaan, jonka ostovoima on jo valmiiksi romahtanut. Yli 80 prosentilla toimeentulotuen saajista tulot ovat laskeneet hallituksen aiempien toimien vuoksi, ja nyt energiainflaatio iskee saman ihmisen päälle uudelleen.
Hallitus kaivaa kehysriihessä esiin tutun pelättimen, 11 miljardin euron budjettialijäämän, jota käytetään lyömäaseena aina, kun pitää perustella leikkauksia heikoimmilta. Samaan aikaan hallitus kuitenkin alentaa yhteisöveron 18 prosenttiin ja kohdistaa valtavan osan leikkauksistaan nimenomaan sosiaaliturvaan ja terveydenhuoltoon. Suuryritykset saavat veronalennuksen samalla kun köyhät saavat leikkauksen.
Tämä ei ole sattumaa tai pakkoa, vaan puhdasta ideologiaa. Joka ikinen kriisi lamasta pandemiaan ja sotaan käytetään hyvinvointivaltion purkamiseen pala palalta. Kun kriisi helpottaa, leikkaukset ja eriarvoisuus jäävät pysyviksi, mutta huipulle annetut edut säilyvät. Tasa-arvoisessa yhteiskunnassa niillä, joilla on eniten, pitäisi olla myös suurin vastuu. Progressiivinen verotus ei ole rangaistus, vaan sivistyksen mittari.
Orpo ja Purra tekevät päinvastoin: he riisuvat haavoittuvimmilta ja palkitsevat varakkaimmat. Iranin sota on vain uusin tekosyy toteuttaa politiikkaa, joka oli päätetty jo kauan ennen sotaa. Heikoimmat maksavat ja vahvimmat hyötyvät, ja se on tämän hallituksen todellinen arvojärjestys. Köyhyys ei ole luonnonilmiö, se on poliittinen valinta.