Nelipäiväinen työviikko – askel kohti kestävämpää työelämää

26.07.2025
Työelämä on murroksessa. Teknologian kehitys, väestön ikääntyminen ja työn sisällön muutokset pakottavat meidät pohtimaan uudelleen työn määrää, muotoa ja merkitystä. Yksi tärkeimmistä keskustelunaiheista on työajan lyhentäminen – erityisesti siirtyminen nelipäiväiseen työviikkoon. Suomessa aiheesta on keskusteltu vuosien varrella ajoittain, mutta konkreettisiin toimiin ei ole ryhdytty. On kuitenkin korkea aika edetä sanoista tekoihin ja aloittaa järjestelmälliset kokeilut lyhyemmästä työviikosta.

Useat tutkimukset ja kokeilut ympäri maailmaa viittaavat siihen, että lyhyempi työviikko voi parantaa merkittävästi työntekijöiden hyvinvointia. Esimerkiksi useissa maissa tehdyt nelipäiväisen työviikon kokeilut ovat osoittaneet positiivisia vaikutuksia työntekijöiden jaksamiseen, stressitasoihin ja jopa tuottavuuteen. Kun ihmisillä on enemmän aikaa palautua, huolehtia itsestään ja viettää aikaa perheen kanssa, he palaavat töihin virkeämpinä ja motivoituneempina. Hyvinvoiva työntekijä ei ole pelkästään yksilön etu – se on myös yrityksen ja koko yhteiskunnan voimavara.

Nykyisin työn vaatimukset ovat monella alalla kasvaneet, ja monia vaivaa krooninen kiire sekä työn ja muun elämän yhteensovittamisen vaikeus. Samaan aikaan puhutaan jatkuvasti työurien pidentämisestä ja työkyvyn ylläpitämisestä. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on välttämätöntä, että työntekijöille annetaan mahdollisuus palautumiseen ja levon merkitys tunnustetaan osana tuottavaa työelämää. Nelipäiväinen työviikko voi olla ratkaisu, joka auttaa pitämään ihmiset työkykyisinä ja työelämässä pidempään.

Kritiikkiä työajan lyhentäminen saa usein oikeistosta, jossa pelätään sen vaikuttavan kielteisesti kansantalouteen tai työn tuottavuuteen. Kuitenkaan mikään luotettava tutkimus tai kokeilu ei ole osoittanut, että lyhyempi työaika itsessään johtaisi automaattisesti huonompiin tuloksiin. Päinvastoin, useissa kokeiluissa on huomattu, että työntekijät tekevät saman määrän työtä lyhyemmässä ajassa tehokkaammin ja motivoituneemmin. Jos osa kokeiluista ei ole vielä tuonut kaikkia mahdollisia hyötyjä esiin, se on vain vahva peruste uusien, paremmin suunniteltujen pilottien käynnistämiselle – ei kokeilujen hylkäämiselle.

Esimerkiksi Suomessa vuosina 2017–2018 toteutettu perustulokokeilu oli hyvä esimerkki siitä, kuinka ennakkoluuloja voidaan haastaa tutkimuksen keinoin. Vaikka perustuloa vastustettiin peläten ihmisten passivoitumista, kokeilu osoitti, että mukana olleiden kokema psyykkinen hyvinvointi parani ja myös työllisyystilanne kehittyi myönteisesti. Silti kokeilu jätettiin kesken eikä sitä jatkettu, mikä kertoo karua kieltään siitä, kuinka vaikeaa on viedä läpi uudistuksia, vaikka data osoittaisi niiden hyödyllisyyden. Samantyyppinen ilmiö uhkaa nyt työajan lyhentämisen kohdalla.


Neljän työpäivän viikko ei ole radikaali haave vaan harkittu, toteuttamiskelpoinen vaihtoehto nykyiselle työelämän rakenteelle. Kuten perustulokokeilun yhteydessä nähtiin, tällaiset kokeilut tulee suunnitella huolellisesti ja toteuttaa systemaattisesti. Samalla on tärkeää määrittää selkeät mittarit – kuten työntekijöiden henkinen ja fyysinen hyvinvointi, työtyytyväisyys ja työn tuottavuus – joiden kautta tuloksia arvioidaan objektiivisesti. Vain näin voimme saada aidosti hyödyllistä tietoa siitä, millaisia vaikutuksia työajan lyhentämisellä todella on.

Erityisesti nyt, kun työntekijöiden asemaa on monilla sektoreilla heikennetty ja työelämän epävarmuus lisääntynyt, tarvitaan toimia, jotka palauttavat työn arvon ja työntekijän hyvinvoinnin keskiöön. Työn pitää olla kestävää niin fyysisesti kuin henkisesti. Tämä ei tarkoita vähemmän tuloksia – se tarkoittaa parempia tuloksia järkevämmällä työmäärällä.

Nelipäiväinen työviikko ei ole uhka, vaan mahdollisuus. Se voi olla avain parempaan elämänlaatuun, kestävämpään työelämään ja tuottavampaan yhteiskuntaan. Siksi on välttämätöntä, että Suomessa aloitetaan mahdollisimman pian pilottihankkeet, joissa testataan lyhyempää työviikkoa eri toimialoilla ja työtehtävissä. Vasta kokeilujen ja tutkimusten kautta saamme riittävästi tietoa päätöksenteon tueksi.

On aika lopettaa vanhoihin oletuksiin nojaaminen ja antaa tilaa rohkealle, tutkimukseen perustuvalle uudistukselle. Työelämä muuttuu – meidän täytyy muuttua sen mukana. Nelipäiväinen työviikko voi olla seuraava suuri askel kohti inhimillisempää ja toimivampaa työyhteiskuntaa.

Share