Miksi nuorten ilmastoahdistus syvenee? – Orpon-Purran hallitus ja kapitalismin hinta
Minäkin uskoin joskus, että jos vain lajittelen muovini oikein ja valitsen kauramaidon, olen tehnyt osani. Mutta se oli valhe. Kun katson, miten Orpon-Purran hallitus kirjoittaa politiikkaansa suuryritysten ehdoilla, tajusin, että minua on huijattu. Ahdistukseni ei ollut vika, se oli hälytysääni. Se oli merkki siitä, että järjestelmä on rikki, ei minun mieleni.
Hallituksen arvovalinnat ja ekologinen velka: Kuka maksaa laskun?
Istuva hallitus hokee mantraansa valtionvelasta kuin se olisi ainoa olemassa oleva uhka. Samaan aikaan hallitus tekee aktiivisia valintoja, joilla se syventää kaikkein vaarallisinta velkaa: ekologista velkaa. On suorastaan irvokasta puhua "vastuullisesta taloudenpidosta", kun katsomme hallituksen tuoreimpia toimia: samalla kun luonnonsuojelun rahoituksesta leikataan kymmeniä miljoonia, valtio pumppaa satoja miljoonia euroja fossiilisten polttoaineiden tukemiseen bensiinin hinnan nimissä.
Tämä politiikka on iskenyt suoraan suomalaisten kaikkein syvimpiin unelmiin. Olen kuullut yhä useamman nuoren parin sanovan ääneen sen kipeimmän asian: he eivät uskalla hankkia lapsia. Syntyvyyden lasku ei ole mikään mysteeri. Se on raju epäluottamuslause sille, että hallitus asettaa lyhytnäköisen kulutusjuhlan nuorten elinkelpoisen tulevaisuuden edelle. Vanhemmat pelkäävät, millaiseen maailmaan he lapsensa saattaisivat – maailmaan, jossa elämä on pelkkää selviytymistä resurssipulan keskellä, samalla kun hallitus karsii ne viimeisetkin suojamekanismit luonnoltamme.
Vihreä kapitalismi vs. todelliset ilmastoteot: Nuoret näkevät valheen läpi
Meille yritetään syöttää "vihreää kasvua" ratkaisuna kaikkeen. Se on oikeistolainen harha, joka väittää, että voimme jatkaa planeetan riistämistä, kunhan teemme sen sähköautoilla. Nuoret näkevät tämän läpi. He ymmärtävät, ettei ongelmaa voida ratkaista niillä samoilla työkaluilla, jotka sen alun perin loivat.
Loputon talouskasvu rajallisella planeetalla on matemaattinen mahdottomuus. Niin kauan kuin peruslogiikkana on voiton maksimointi elämän edellytysten kustannuksella, ilmastoahdistus ei helpota. Se on looginen reaktio siihen, että näemme maailman palavan sijoittajien taskujen täyttyessä. Kapitalismi ei ole ratkaisu – se on syöpä, joka ruokkii nuortemme pahoinvointia ja estää meitä rakentamasta kestävää huomista.
Sosialismi mielenterveyskriisin ratkaisuna: Kohti hoivataloutta
Mielenterveyskriisi ratkeaa vasta, kun murramme kapitalismin kahleet. Sosialistinen ratkaisu tarkoittaa siirtymistä tavaroiden tuotannosta elämän tuottamiseen. Se tarkoittaa hoivataloutta, jossa yhteiskunnan onnistumista ei mitata pörssikursseilla, vaan ihmisten ja luonnon hyvinvoinnilla.
- Vallan demokratisointi: Otetaan energia ja luonnonvarat pois pörssikeinottelijoilta. Kun päätösvalta on meillä, voimme valita elämän tuhon sijaan.
- Usko perheeseen ja jatkuvuuteen: Sosialismi on todellista "pro-life" -politiikkaa. Vain poistamalla voitontavoittelun paineen voimme palauttaa ihmisille uskalluksen perustaa perhe ja luottaa siihen, että heidän lapsillaan on koti, joka ei pala alta.
- Raivo on toimintaa: Olen huomannut, että ahdistus helpottaa heti, kun se kääntyy toiminnaksi. Kun liitymme yhteen ja vaadimme muutosta, emme ole enää uhreja. Meistä tulee historian tekijöitä.
- Yhteisöllinen turva: Sosialismi poistaa sen kilpailuun perustuvan yksinäisyyden, joka ruokkii masennusta. Kenenkään ei pidä kantaa huolta maailmanlopusta yksin.
Haaste oikeistolle: Onko teillä vastauksia vai vain ahneutta?
Te, jotka puolustatte tätä hallitusta ja sen lyhytnäköistä politiikkaa: te olette osallisia tähän pahoinvointiin. Teidän "yksilönvapautenne" on todellisuudessa vapautta tuhota muiden elinolosuhteet. Teidän "talousvastuunne" on pelkurimaista pakoa todellisen vastuun edessä. On turha kantaa huolta huoltosuhteesta, jos itse tuhoatte syyt hankkia lapsia.
Haastankin jokaisen oikeistolaisen vastaamaan: Miten te kehtaatte katsoa nuoria silmiin ja sanoa, että bensiinin hinta tai suuryritysten osingot ovat arvokkaampia kuin heidän mielenterveytensä ja heidän mahdollisten lastensa tulevaisuus?
Me emme enää pyydä murusia pöydästänne tai myötätuntoisia nyökkäyksiä ilmastoahdistukselle. Me vaadimme järjestelmän, joka arvostaa elämää enemmän kuin pääomaa. Jos ette pysty sitä tarjoamaan, astukaa sivuun. Me emme enää odota lupaa pelastaa itsemme. Historia ei tule muistamaan teitä talouden pelastajina, vaan sukupolvena, joka yritti polttaa muiden kodin vain lämmitellessään omaa takkaansa.
Nyt on aika lakata murehtimasta ja alkaa rakentaa maailmaa, jossa elämä itsessään on vallankumouksellinen teko.