Lastensuojelun jälkihuollon ikäraja täytyy säilyttää

Lastensuojelun jälkihuolto koskee nuoria, jotka ovat olleet sijoitettuina kodin ulkopuolelle esimerkiksi lastenkotiin tai sijaisperheeseen. Jälkihuolto tulee ajankohtaiseksi, kun nuori täyttää 18 vuotta. Jälkihuolto on tarkoitettu tukemaan nuorta hänen siirtyessään itsenäiseen aikuisuuteen ja auttamaan häntä vakiinnuttamaan elämäänsä sijoituksen jälkeen.

Jälkihuollon tavoitteena on tukea nuorta omassa itsenäisessä elämässä selviytymisessä, koulutukseen ja työelämään siirtymisessä, asumisen järjestämisessä sekä tarvittaessa muussa elämänhallintaan liittyvissä asioissa. Jälkihuollon piiriin kuuluvat nuoret voivat saada asumisneuvontaa, opiskelu- tai työnhakuohjausta sekä sosiaalista tukea.

Jälkihuollon ikäraja nostettiin vasta 21:stä 25:een (1.1.2020) ja nyt sitä ollaan laskemassa 23:een. Tämä hallituksen esitys on täysin älytön ja tarkoittaa sitä, että edellisen päätöksen vanhimmat jälkihuollon piirissä olevat täyttävät tänä vuonna vasta 24. Tämä tarkoittaa, että meillä ei vielä ole kunnollista näyttöä ikärajan noston toimivuudesta ja silti edellinen päätös aiotaan kumota. 

Ikärajan nostoa perusteltiin 1.1.2020 sillä, että moni nuori syrjäytyi jälkihuollon loppuessa 21-vuotiaana ja vain harvalla oli siinä vaiheessa ammattia sekä lastensuojelun nuorten kuolleisuus oli muita korkeampi 25 vuoden ikään saakka. Nämä asiat eivät ole muuttuneet ja silti jälkihuollon ikärajaa ollaan alentamassa.

Tässä huomataan jälleen kerran, että miten resursseja otetaan haavoittuvassa asemassa olevilta nuorilta. Rahat, jotka menevät lastensuojelun jälkihuoltoon tulee varmasti moninkertaisesti takaisin, mutta Petteri Orpon hallitus tahtoo saada sulan hattuun siitä, kuinka paljon säästöjä voidaan tehdä nopeasti välittämättä seurauksista. Tulevien vuosien aikana saamme varmasti lukea siitä, että kuinka nuorten syrjäytyneisyys on kasvussa. Ei ole mikään uusi tieto, että lastensuojelun nuorilla on suuri riski syrjäytymiseen. Osa nuorista on vielä hukassa 23-vuotiaana ja silloin he tarvitsisivat sitä tukea, mutta eivät saa, koska he eivät enää kuulu jälkihuollon piiriin. 

Monelle nuorelle jälkihuolto on ainoa tuki ja apu jos esim. perheverkosto ei ole toimiva. Tämä jatkuva epävarmuus jälkihuollon suhteen tulee aiheuttamaan nuorille pelkoa tulevasta - erityisesti heille jotka ovat vasta täyttäneet 23 vuotta. Tulevatko he saamaan enää apua tämän uuden hallituksen päätöksen jälkeen? Nuorille pitäisi tarjota vakautta eikä jatkuvaa lainsäädännön muokkaamista. 

Sanoisin, että hallituksen on peruttava tämä lakiesitys ja odotettava tuloksia ennen kuin edellinen päätös puretaan. Jälkihuolto on mielestäni - ja myös monen muun mielestä erittäin hyvää resurssien käyttöä. Uskallan veikata, että mikäli tämä lakiesitys tulee menemään läpi, säästöjä ei tulla tekemään yhtään vaan päinvastoin pitkällä tähtäimellä. Tiedoksi vielä kaikille, että jälkihuollon asiakkuus ei ole pakollista vaan se on voimassa vain silloin jos nuori kokee tarvitsevansa tukea ja apua.

Kiitos MTV:lle blogipostauksen ideasta.