Kotoutumisen leikkaukset ovat kallis virhe – Inhimillinen pääoma ja yhteiskunnan vakaus vaativat lisäpanostuksia rasismin sijaan
Leikkaukset murentavat integraation pohjan
On tieteellisesti osoitettu tosiasia, että kotoutumisen alkuvaiheen palvelut ovat kaikkein kriittisimpiä onnistuneen integraation kannalta. Sosiaalialan kattojärjestö SOSTE ja lukuisat tutkijat ovat varoittaneet, että palveluiden keston lyhentäminen ja resurssien karsiminen lisäävät merkittävästi syrjäytymisriskiä. Kun maahanmuuttajalta viedään mahdollisuus laadukkaaseen kielikoulutukseen ja yksilölliseen ohjaukseen, hänet tuomitaan työmarkkinoiden marginaaliin.
Hallitus perustelee leikkauksia valtiontalouden tasapainottamisella, mutta asiantuntija-arviot kertovat toista tarinaa. Huonosti toteutunut kotouttaminen johtaa pitkittyneeseen työttömyyteen, lisääntyneisiin sosiaalimenoihin ja menetettyihin verotuloihin. Panostaminen kotoutumiseen ei ole kuluerä, vaan investointi, joka maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti. Se on inhimillisen pääoman kasvattamista, joka on välttämätöntä ikääntyvälle Suomelle.
Äärioikeiston varjo hallituspolitiikassa
Emme voi sulkea silmiämme siltä, miksi juuri kotouttaminen on joutunut leikkauslistojen kärkeen. Nykyisen hallituksen politiikkaa ohjaa vahvasti perussuomalaisten edustama äärioikeistolainen ajattelutapa, jossa maahanmuuttajat nähdään ensisijaisesti uhkana tai taakkana. Ministeritasolta asti kuultu puhe ”hyvinvointivaltion lopusta” maahanmuuton vuoksi on pelkkää populistista pelottelua, joka sumuttaa todelliset ongelmat.
Tällainen politiikka on pohjimmiltaan rasismin kyllästämää. Kun rakenteita puretaan ja velvoitteita vähennetään, lähetetään viesti, etteivät maahanmuuttajat ole tervetulleita osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Tämä ei ole ainoastaan epäinhimillistä, vaan se ruokkii vastakkainasettelua ja rapauttaa yhteiskunnallista luottamusta. Hallituksen tulisikin katsoa peiliin: syyllisten etsiminen maahanmuuttajista on helppo tie, mutta vastuun kantaminen ja rasismin kitkeminen vaatisivat todellista valtiomiestaitoa, jota nykyiseltä kokoonpanolta puuttuu.
Lisärahoitus on ainoa kestävä ratkaisu
Jotta integraatio onnistuisi, rahoitusta tulisi nimenomaan lisätä merkittävästi. Tarvitsemme:
- Pienempiä ryhmäkokoja kielikoulutukseen, jotta jokainen saa tarvitsemansa tuen.
- Yksilöllisiä polkuja työelämään, joissa huomioidaan maahanmuuttajan aiempi osaaminen ja tutkinnot.
- Vahvempaa tukea kunnille, jotka tekevät arvokasta työtä ruohonjuuritasolla.
- Matalan kynnyksen neuvontapalveluita, jotka auttavat viranomaisviidakossa navigoinnissa.
Parempi kotouttaminen lisää maahanmuuttajien mahdollisuuksia osallistua täysipainoisesti yhteiskuntaan, rakentaa omaa elämäänsä ja rikastuttaa yhteistä kulttuuriamme. Se vähentää segregaatiota ja parantaa kaikkien suomalaisten turvallisuudentunnetta.
Maahanmuuttajat ansaitsevat parempaa kuin jatkuvan epävarmuuden ja vihamielisen ilmapiirin. On aika lopettaa ideologinen silmien ummistaminen ja ymmärtää, että vahva ja yhdenvertainen Suomi rakentuu osallisuudesta, ei syrjinnästä. Hallituksen on kannettava vastuunsa ja palautettava kotouttamisen rahoitus tasolle, joka vastaa todellisia tarpeita. Rasismiin verhottu säästöpolitiikka on tullut tiensä päähän.