Kesätyöntekijän oikeudet ja riisto – Miksi nuorten uupumus lisääntyy?

06.07.2026
Kesäkuukausien pitäisi olla nuorille aikaa levätä, kerätä voimia ja suunnitella tulevaisuutta. Todellisuus kauppojen hyllyjen välissä, hoivakodeissa ja varastoilla on kuitenkin usein toinen. Monelle nuorelle kesätyö ei ole keino kerryttää säästöjä, vaan karu oppitunti siitä, miten armotonta nykyinen työelämä on niitä kohtaan, joilla on mahdollisuus myydä vain omaa aikaansa ja työpanostaan.

 


​Tilanne ei ole syntynyt sattumalta. Orpon–Purran hallituksen tekemät leikkaukset ovat heikentäneet opiskelijoiden arkea merkittävästi. Asumistuen leikkaukset ja opintotuen heikentyminen pakottavat opiskelijat hakemaan työtä hinnalla millä hyvänsä. Tämä suuntaus on väärä. Opiskelijan ensisijaisen tehtävän pitäisi olla opiskelu ja oman osaamisen kehittäminen, ei jokapäiväisestä toimeentulosta murehtiminen.

​Tämä pakotettu siirtyminen työmarkkinoille tapahtuu hetkellä, jolloin taloustilanne on muutenkin vaikea. Tilastot kertovat työttömyyden kasvusta, ja avoimista kesäpaikoista käydään kovaa kilpailua. Nuorten hätätyöllistyminen näkyy juuri nyt konkreettisesti ympäri Suomen – niin suurissa kasvukeskuksissa kuin maakuntien pienemmillä paikkakunnilla. Kun työttömät ja kokeneet alanvaihtajat kilpailevat samoista suorittavan tason työpaikoista nuorten kanssa, tilanne hyödyttää ennen kaikkea työnantajia.

​Kova kilpailu luo epävarmuutta ja pelkoa, mikä tekee työntekijöistä alttiimpia joustamaan omista oikeuksistaan.

​Kun vaihtoehtoja ei leikkausten vuoksi ole, nuoret suostuvat ehtoihin, joita kenenkään ei pitäisi hyväksyä. Työpaikoilla ketjutetaan lyhyitä työsopimuksia, teetetään palkattomia ylitöitä ja vaietaan puutteellisesta perehdytyksestä. Työnantajalle nuori työntekijä on helppo resurssi: edullinen, joustava ja valmiiksi opetettu siihen, ettei omista oikeuksista kannata pitää ääntä, mikäli mielii saada työtunteja jatkossakin.

​Se taloudellinen tulos, jonka nuori omalla työllään yritykselle tuottaa, siirtyy suoraan yrityksen omistajille. Nuorelle itselleen jää käteen vain välttämätön toimeentulo ja syvä väsymys.

​Työterveyslaitoksen seurantatutkimukset osoittavat, että nuorten aikuisten uupumus ja burnout-riski ovat hälyttävässä kasvussa. Ilmiö on suora seuraus järjestelmästä, joka kohtelee ihmistä vain tuotantokoneiston osana. Kun ihminen nähdään pelkästään talouskasvun ja tehokkuuden välineenä heti uran alussa, uupumus iskee usein ennen kuin opinnot tai työura ovat edes kunnolla alkaneet.

​Tämä kehitys on pysäytettävä. Kyse ei ole siitä, että nuorten pitäisi oppia sietämään enemmän painetta. Meidän on muutettava järjestelmää, joka pitää nuoria vain halvalla ostettavana työvoimana. Työn tulosten kuuluu hyödyttää sen tekijää, ja työntekijän terveyden on aina oltava tärkeämpää kuin yrityksen taloudellinen tulos.

​Pikaopas: Tunne kesätyöntekijän oikeudet

​Jotta nuori ei jäisi täysin suojattomaksi epäreiluilla markkinoilla, jokaisen kesätyöntekijän on tärkeää pitää mielessä nämä kolme perusasiaa:

  1. Tee aina kirjallinen työsopimus: Älä koskaan luota pelkkään suulliseen sopimiseen. Sopimuksesta on käytävä ilmi palkka, työaika, työtehtävät ja noudatettava työehtosopimus (TES).
  2. Tarkista palkkakuitti: Jokaisesta palkanmaksusta on saatava erittely. Tarkista, että sinulle on maksettu kuuluvat iltalisät, viikonloppulisät ja ylityökorvaukset.
  3. Vaadi lomaraha tai lomakorvaus: Kesätyöntekijälle kuuluu pitämättömistä lomapäivistä rahallinen korvaus. Se maksetaan yleensä viimeisen palkan yhteydessä.

​Tarvitsemme rakenteellisia muutoksia

​Pelkät ohjeet ja varoittelut eivät kuitenkaan muuta järjestelmää. Tarvitsemme konkreettisia poliittisia tekoja, joilla parannetaan työntekijöiden asemaa:

  • Lainvastaisen alipalkkauksen kriminalisointi: Työehtosopimuksen mukaista pienemmän palkan maksaminen, maksamattomat ylityöt ja ilmaiset harjoittelut on määriteltävä laissa rangaistaviksi teoiksi. Työnantajille on asetettava tuntuvat taloudelliset sanktiot työntekijöiden hyväksikäytöstä.
  • Nollatuntisopimusten kieltäminen: Jatkuva epävarmuus heikentää hyvinvointia. Lainsäädännön on taattava jokaiselle työntekijälle sitovat minimitunnit, jotka mahdollistavat ennustettavan toimeentulon. Taloudellista riskiä ei saa siirtää heikoimmassa asemassa olevien harteille.
  • Luottamusmiesjärjestelmän vahvistaminen: Työpaikkojen valvontaa on tiukennettava ja nuorten kynnystä hakea tukea ammattiliitolta on madallettava. Jokaisella kesätyöntekijällä on oltava mahdollisuus kääntyä työntekijöiden edustajan puoleen ilman pelkoa vuorojen loppumisesta tai irtisanomisesta.
  • Vahva perusturva suojaksi hyväksikäyttöä vastaan: Oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa kenenkään ei pidä joutua ottamaan vastaan huonoja tai terveyttä vaarantavia työehtoja pelkän selviytymisen vuoksi. Riittävä perusturva ja opintotuki antavat nuorelle mahdollisuuden kieltäytyä huonosta kohtelusta ja keskittyä opiskeluun.

Reilut pelisäännöt ja oikeus turvalliseen arkeen kuuluvat myös niille, jotka tekevät töitä kesän helteillä. On aika siirtyä puheista tekoihin ja rakentaa työelämää, joka kunnioittaa ihmistä ennen pääomaa.

​Mieti hetki sitä nuorta, joka skannaa ostoksesi ruokakaupan kassalla tai täyttää hyllyjä myöhään illalla. Jos hyväksymme sen, että hänen nuoruutensa ja terveytensä käytetään loppuun jo ennen opintojen päättymistä, millaiselle pohjalle olemme rakentamassa tämän maan tulevaisuutta? Jos emme puolusta heitä nyt, kuka on enää jäljellä puolustamassa ketään meistä huomenna?

Share