Hyvinvointivaltio on rikki: Mielenterveyskriisi on poliittinen valinta

​Orpon ja Purran hallitus on epäonnistunut täysin. Heille ihmisten hyvinvointi on toissijaista talouskurin rinnalla. On turha odottaa, että tämä hallitus saisi mitään järkevää aikaan, sillä heille mielenterveys on vain helposti leikattava menoerä.

Tämä kriisi ei kuitenkaan ole vain nykyisen hallituksen syy. Mielenterveyskriisiin olisi pitänyt puuttua jo edellisillä hallituskausilla, sillä kansanedustajien tärkein tehtävä on ennakoida tulevaa. Jo vuosia sitten oli selvästi nähtävissä, että erityisesti nuorten mielenterveysongelmat ovat jyrkässä kasvussa. Silti tilanteeseen ei reagoitu riittävällä vakavuudella, vaikka monilla edustajilla on vahva asiantuntemus sote-asioista. Poliittinen järjestelmä on sulkenut silmänsä, kun sen olisi pitänyt toimia. 

​Olen itse elänyt mielenterveysongelmien kanssa pitkään, mutta erityisesti viime aikoina unettomuus on noussut elämässäni päällimmäiseksi haasteeksi. Tämä kokemus on avannut silmäni soten nykyisestä tilasta. Mielenterveyspolilta ei saanut lääkärin aikaa, joten jouduin turvautumaan tavalliseen terveyskeskukseen. Resurssipulan takia lääkäreillä ei ole aikaa perehtyä keneenkään. Sain vain kokeiluja eri lääkkeiden välillä. Kuukausia myöhemmin löytyi lääke, jolla nukun, mutta juurisyyt jäivät täysin huomiotta. Lääkkeet paikkaavat oireita, eivät ne ongelmia ratkaise. Tämä on soten karu todellisuus: hoidetaan pintaa, koska aitoon kohtaamiseen ei ole resursseja.

Koko homma on absurdia rahastusta. Kun rahaa ei löydy julkiseen hoitoon, sitä riittää ostopalveluille ja lääkeyhtiöiden taskuihin. Mielenterveydestä on tullut sairasta liiketoimintaa, jossa ihmisen hätä on tuote. Jos järjestelmä haluttaisiin oikeasti korjata, lääkkeiden ja yksityisten ostopalveluiden tulisi olla kaikille maksuttomia. Ensisijaisesti on kuitenkin panostettava julkiseen palveluun, sillä yksityisten toimijoiden ainoa varsinainen tehtävä on maksimoida voitot, ei parantaa ihmisiä. Järjestelmä on rakennettu niin, että vain maksukykyiset saavat oikeaa apua. Se ei ole hyvinvointivaltio, se on luokkayhteiskunta.

​Päättäjät ihmettelevät nuorten ja työikäisten pahoinvointia, vaikka samalla he tuhoavat uskon tulevaisuuteen. Miten kukaan voi voida hyvin, kun yhteiskunta huutaa vain tehokkuutta ja karsii kaiken inhimillisen? Meiltä on viety toivo paremmasta huomisesta. Kun palvelut murenevat käsiin ja talouskuri ajaa kaiken edelle, moni tuntee, ettei tässä systeemissä ole enää sijaa ihmiselle. Se on aikapommi, jota poliitikot eivät halua nähdä.

Keskustelu mielenterveydestä on kuitenkin yhtä rikki kuin palvelut. Internetissä tapaa jatkuvasti väitteitä, joiden mukaan ongelmat olisivat vain nuorten keino erottautua tai seurausta "liian pehmeästä" kasvatuksesta. Tämä on vaarallista vähättelyä. Mielenterveysongelmat eivät ole uusi ilmiö, mutta aiemmin ne on piilotettu viinapullon ja hiljaisuuden taakse. On onni, että niistä uskalletaan puhua avoimesti. Kukaan ei halua mielenterveysongelmia, varsinkaan kun ne leimaavat ihmistä ja vaikeuttavat esimerkiksi työllistymistä. Tähän syrjintään on puututtava yhtä tiukasti kuin palveluiden resursointiin. 

​Koko homma on ironista. Meillä on päättäjiä, joilla ei ole mitään kosketuspintaa mielenterveysongelmiin, mutta he tekevät silti päätöksiä kabineteissa. On aika antaa valtaa niille, jotka tietävät mitä oikeasti tapahtuu. Kokemusasiantuntijat ja ruohonjuuritason työntekijät pitäisi nostaa päättävään rooliin. Heillä on se oikea tieto, jota poliitikot selvästi vailla ovat.

​Väite siitä, ettei rahaa ole, on pelkkää selittelyä. Hoitamattomuus tulee yhteiskunnalle paljon kalliimmaksi kuin ennaltaehkäisy. Kun ihminen jätetään oman onnensa nojaan, se johtaa lopulta syrjäytymiseen ja työkyvyttömyyteen. Tämä maksaa valtavasti.

​Haastan hallituksen ja opposition: lopettakaa joutava selittely. Suunnitelkaa seuraaviin vaaleihin konkreettiset keinot tämän kriisin ratkaisemiseksi. Vaadimme lakeja, jotka takaavat rahoituksen ja antavat kokemusasiantuntijoille aidon päätösvallan. Mielenterveys on perusoikeus, ei mikään leikkauskohde.

​Aika loppuu kesken. Nyt on aika toimia ihmisten, ei markkinoiden ehdoilla.