Äärioikeiston nousu ja hallituksen fasistinen hiljaisuus – Kansallinen turvallisuus vaatii tekoja
Syrjäytyminen ja heikentynyt turvaverkko radikalisoitumisen moottorina
Äärioikeiston nousu ei tapahdu tyhjiössä, vaan se kytkeytyy suoraan yhteiskunnallisen turvaverkon tietoiseen heikentämiseen. Kun taloudellinen ja sosiaalinen epätasa-arvo kasvaa, syntyy ihmisryhmiä, joilla ei ole paikkaa yhteiskunnassa tai syytä sitoutua sen arvoihin. Yhteiskunta, joka leikkaa nuoriltaan toivon ja ajaa heidät köyhyyteen, tarjoaa samalla äärioikeistolle helpon maaperän rekrytoida pettyneitä ja näköalattomia ihmisiä.
Kyse ei ole vain yksilöiden valinnoista, vaan rakenteellisesta väkivallasta. Kun ihminen kokee tulevansa hylätyksi, katkeruus ja pelko täyttävät tyhjiön. Äärioikeisto tarjoaa näille tunteille suunnan, mutta se ei tee sitä auttaakseen, vaan käyttääkseen ihmisiä pelinappuloina omien tuhoisien tavoitteidensa saavuttamiseksi.
Valheellinen teoria "kahdesta ääripäästä"
Poliittisessa keskustelussa kuulee usein väitteen, jonka mukaan "kaikki ääripäät ovat vaarallisia". Tämä on vaarallinen valhe, jolla yritetään hämärtää todellista uhkaa. Suojelupoliisi ei ole varoittanut kertaakaan niin sanotun äärivasemmiston aiheuttamasta terroriuhasta – koko termi on oikeiston keksimä kielellinen työkalu, jolla yritetään rinnastaa ihmisoikeuksien puolustaminen ja rasismin vastustaminen natsien väkivaltaiseen ideologiaan.
On totuuden vastaista rinnastaa fasismin vastustajat niihin, jotka ajavat kansanmurhaa tai etnonationalismia. Supo on nostanut nimenomaan äärioikeistolaisen terrorismin uhkatasoa, ja on aika lopettaa puheet "muista ääripäistä" silloin, kun kaduillamme marssivat ne, joilla on halu ja kyky veritekoihin.
Väkivallan normalisointi ja oikeiston naisviha
Väkivallasta on tullut osa suomalaista arkipäivää, koska se on normalisoitu hallitustasolta lähtien. Kun dehumanisoiva puhe ja rasistiset solvaukset muuttuvat salonkikelpoisiksi parlamentissa, ne muuttuvat nyrkiniskuiksi kaduilla. Oikeisto käyttää usein "naisten ja lasten turvallisuutta" oikeutuksena rasismilleen, mutta heidän todellinen luontonsa paljastuu heti, kun väkivallan tekijä löytyy heidän omista riveistään.
Kun äärioikeistolainen marssija pahoinpitelee naisen, oikeisto vaikenee. Tämä paljastaa liikkeen perimmäisen naisvihan: nainen ei ole heille suojeltava ihminen, vaan poliittinen väline. He hyväksyvät väkivallan naisia kohtaan, jos se palvelee heidän ideologista päämääräänsä. Tämä on parlamentaarinen suojakilpi, jonka turvin fasismi saa kasvaa rauhassa.
Viranomaisten vastuu ja kansallinen turvallisuus
On kestämätöntä, että poliisi raivaa tilaa natsimarsseille ja suojelee väkivaltaisia ryhmittymiä aktiivisemmin kuin heitä vastustavia mielenosoittajia. Viranomaistoiminta ei voi olla neutraalia, jos se aktiivisesti edistää demokratiaa vastustavien voimien näkyvyyttä. Suomessa toimivat ryhmät, kuten Sinimusta liike ja Active Club, ovat suora uhka oikeusvaltiolle, ja niiden toiminnan mahdollistaminen viranomaistasolla on vakava virhe.
Konkreettisia tekoja kansallisturvallisuuden puolesta
Puheiden aika on ohi. Jos haluamme pelastaa suomalaisen demokratian, tarvitsemme välittömiä lakimuutoksia:
- Vihajärjestöjen ja fasististen organisaatioiden kieltäminen: Suomen on säädettävä laki, joka mahdollistaa demokratiaa ja ihmisoikeuksia uhkaavien järjestöjen lakkauttamisen välittömästi. Järjestäytynyt rasismi ei kuulu sananvapauden piiriin.
- Viranomaisvastuun uudelleenmäärittely: Poliisin on ensisijaisesti turvattava kansalaisten koskemattomuus ja perustuslailliset oikeudet, ei annettava turvasaattuetta natsistisille ideologioille.
- Ääriliikkeiden rahoituksen katkaiseminen: On luotava mekanismit, joilla estetään äärioikeistolaisen terrorismin ja väkivaltaisten verkostojen rahallinen tukeminen ja kansainvälinen verkostoituminen.
Vaadin hallitukselta ja viranomaisilta välittömiä ja voimakkaita toimia kansallisturvallisuuden puolesta. Me emme voi sallia maatamme ohjattavan kohti sellaista pimeyttä, jossa väkivalta on laki ja hiljaisuus on hallitusohjelma. Solidaarisuus ja inhimillisyys on palautettava politiikan keskiöön, ennen kuin turvaverkkomme repeää lopullisesti. Fasismille ei pidä antaa tuumaakaan periksi.