Historian oppitunneilla meille luotiin usein yksinkertaistettu kuva menneisyydestä. Muistan, kuinka koulussa historiaa opiskellessani sain vaikutelman selkeästä tarinasta: Euroopassa oli ollut natsismin pimeä aika, joka päättyi toisen maailmansodan myötä. Tarinan mukaan pahuus oli kukistettu lopullisesti, liberaali demokratia voitti ja Euroopan...
Vain jäsenille
Nämä blogipostaukset ovat näkyvissä vain rekisteröityneille jäsenille. Kirjaudu sisään tai rekisteröidy saadaksesi täyden pääsyn sisältöön.
Kun seuraan uutisia Gazasta, tunnen vihaa, surua ja voimattomuutta. Ei siksi, että kyse olisi vain kaukaisesta konfliktista, vaan koska me – minä ja me kaikki Euroopassa – emme voi enää teeskennellä, että tämä ei koske meitä. Minä en halua olla enää osa hiljaista enemmistöä, joka kääntää katseensa pois. Minusta tuntuu, että olemme epäonnistuneet...
Olen yksi niistä, jotka aikanaan yrittivät hahmottaa Venäjän näkökulmaa. En tarkoita, että olisin koskaan hyväksynyt sotaa, miehityksiä tai väkivaltaa – en suinkaan – mutta pyrin tarkastelemaan tilannetta mahdollisimman monipuolisesti. Pidin todennäköisenä, että Venäjän esittämät turvallisuushuolestumiset, kuten Naton laajentuminen itään,...



